Avataan siiven alta

Avataan siiven alta on hämmentävästi lumoava teos, joka kysyy, mitä ja miksi muistamme. Luopumisen hetkellä rakkaus näyttäytyy täytetyn linnun silmissä, unohdetuissa kirjeissä ja ajan säikeiden väliin pingottuneissa kuvissa.

“Ensimmäinen eläintieto: lämpö virtaa hänestä minuun ja minusta häneen. Nukkuvat usein lähekkäin ja saattavat nuolla toistensa päätä ja korvia, kääntävät yhteisestä sanattomasta sopimuksesta selkänsä maailmalle. Joinakin hetkinä esiintyy unia, yleensä se tapahtuu silmät suljettuina. Ja jossain tuolla on maailma, kohtipyörtyvät lupiinit. Tiedän: minä olen siveetön ja sinä olet siivetön. Täysikasvuiset linnut eivät näe unia, ne tietävät, että onnen on löydyttävä ääriviivojemme sisältä.”

Categorised in: a4, runot

This post was written by Mikael